"Tääll' on pelloiksi kuokittu soita,
täällä korpia raivattu on..."

 

 

Kuva oikealla: Lusto/Metsähallituksen kokoelma/P.Mansner

 

KYLÄMME HISTORIAA

Ravioskorven kylä sijaitsee aivan Sysmän kunnan eteläkärjessä Heinolan ja Asikkalan rajalla. Sysmän kirkonkylään ja Heinolaan on kylältä matkaa 25 km, Lahteen 65 km.

Marjoniementie halkoo Ravioskorpea

Ravioskorven tiet ovat viivoittimella piirrettyjä - ei mitään vanhoja lehmipolkuja.

Ravioskorpi on ympäristöltään poikkeavan laaja, tasainen, avoin viljelymaisema, jota halkovat suorat tielinjaukset. Niiden varsille ja metsäsaarekkeisiin keskittyvä asutus rikastuttaa muutoin tasaista maisemakuvaa. Alue rajoittuu kaakosta Lauhjokeen. Koillisessa rajaksi muodostuu vahvasti nouseva runsas-kallioinen moreenimaa ja lounaassa alueen rajaa jääkauden jälkeen jättämä Leenharju ja Sammalsuo. Leenharju on maakunnallisesti arvokas, monipuolinen jääkauden muodostama reunamuodostuma. Harjun vieressä sijaitseva Sammalsuo toimii valtaisana vesivarastona. Leenharjulla on erittäin merkittävä pohjavesialue, johon kylälle noin kuusi vuotta sitten perustetun vesiosuuskunnan vedenottamo on rakennettu. Vesi on laadultaan erinomaista ja vedentuotto valtava, joten vettä riittää myös naapurikylien ja -kuntien tarpeisiin.

Sysmän pitäjän historiassa mainitaan, että 1700-luvun loppupuolella A. H. Bökman aloitti Ravioskorven alueella ojitusta ja 1790-luvun alkuun mennessä oli viljelyssä 150 tynnyriä peltoa ja niittyjä. Kylä tunnettiin hallan pesänä, mainitaan sen myös olevan karhujen ja muitten metsän petojen kotona. Ensimmäinen asutus keskittyi lähinnä harjujen kupeeseen, lämpöisen ilmansuunnan rinteeseen. Hajanaista, vaatimatonta asutusta alkoi esiintyä myös kuivemmilla paikoilla.

Kylän suuri muutos alkoi vuonna 1947 valtion ostaessa asutustoimintaa varten alueelta 1085 hehtaaria, josta raivattiin valtion ja asukkaiden toimesta pelloksi n. 500 hehtaaria. Näin syntyi Karjalan evakkojen ja rintamamiesten toimesta ainutlaatuinen, Suomen suurin yhtenäinen asutusalue muodostaen tiiviin kylän reunamien vanhemman asutuksen kanssa. Kylään muodostettiin 39 asutustilaa, joista suurimmalle osalle valtio rakennutti pienen, vaatimattoman saunamökin ensiasunnoksi. Yksi perhe asui kallion laitaan perustetussa korsussa ja muutama navetan yhteydessä tilapäisasunnoissa. Kylälle tyypilliseen asutustilan rakennuskantaan kuuluu jälleenrakennuskauden tyyppitalon lisäksi hirsinen tai tiilinen navettarakennus sekä muita talousrakennuksia.

Asutustila Ravioskorvessa (Savela) 30 vuotta sitten. Vasemmalla valtion toimesta v. 1949 rakennettu ensiasunto 1h + keittiö, myöhemmin sauna. Asuinrakennus valmistui 1951.

Ravioskorpi on hyvin säilyneenä ja selkeästi erottuvana alueena edustava esimerkki jälleenrakennuskauden asutustoiminnasta. Kylämme on Sysmän kunnassa pinta-alaltaan suurin yhtenäinen kulttuurihistoriallinen alue, joka on inventoitu maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Museoviraston lausunnon mukaan Ravioskorpi on tällä hetkellä tarjolla myös valtakunnalliseksi arvoalueeksi. Saunamökit ovat museoviraston suojelukohteita.

Ravioskorven kylän kokonaisilme on säilynyt lähes alkuperäisenä. Laajat peltoaukeat ovat pysyneet lähes kaikki viljelykäytössä. Satoja metrejä pitkät lapiolla kaivetut, peltoja halkovat ojat ovat vaihtuneet maatalouden kehityksen myötä salaojiksi.
Elinkeinotoiminnan muutos on kylällä huomattava. Monet entiset, nykymittapuun mukaan peltohehtaareiltaan pienet maatilat ovat vaihtaneet omistajia useamman kerran. Pellot on myyty tai vuokrattu. Maidontuotannosta saa elantonsa enää kahdeksan viljelijäperhettä, jotka ovat laajentaneet tuotantoaan nykypäivän vaatimusten kokoluokkaan. Osa-aika viljelyä harjoittavia on puolentusinaa ja usealla entisellä asutustilalla harjoitetaan myös erilaista yritystoimintaa. Kylän ikärakenne on nuorekas, sillä kylään on muuttanut paljon nuoria lapsiperheitä.

Kylän yhteisenä keskuksena, vilkkaana harrastus- ja kokoontumistilana on toiminut, ja toimii edelleen, vuonna 1951 rakennettu kyläkoulu. Aikakautensa tyylipuhdasta kouluarkkitehtuuria edustava koulurakennus rapattuine seinäpintoineen seisoo vankasti paikallaan aivan kylän keskellä, kylätien varrella. Kyläläisten kunnostamat piha-alueet ja rakentama pelikenttä luovat harmonisen ja arvokkaan kokonaisuuden. Talkootyön määrä on ollut mittava sisältäen myös 600 metrin pururadan teon koulun lähituntuntumaan. Yläkouluun siirtyessään lasten koulullensa muistoksi istuttamat lähes parikymmentä jalopuuta jatkavat kasvuaan koulun pihamailla. Vuonna 2006 koulun pihaan pystytettiin kyläläisten toimesta Ravioskorven raivauksen 60-vuotisjuhlissa raivaajien kunniaksi muistomerkki.

Ravioskorven koulurakenus

Ravioskorven koulurakennus

Vuonna 2007 Sysmän kunta lakkautti Ravioskorven koulun ja asetti koulukiinteistön myyntiin. Kyläläisten halu pitää koulukiinteistö edelleen kokoontumistilanaan ja jatkaa aktiivista, yhteisöllistä toimintaa johtivat kyläyhdistyksen perustamiseen 13.06.2007.

 

RAVIOSKORVEN NIMEN SYNTYHISTORIAA

Vesa Hahl: Ravioskorven kyläkirja, Kotimme korvessa, 2006

Kylän nimeä ei tunnu kukaan keksineen. Olen sitä kysellyt vanhoilta lähiseutujen asukkailta, mutta kaikki vaan sanovat, että aina on puhuttu Ravioskorvesta. Tutkiskelin Nykysuomen sanakirjaa ja siellä hakusana ravi tarkoittaa ojaa tai kaivantoa varsinkin tien laidalla. Kansanperinteen sanakirjassa ravi tai kravi tarkoittaa ojaa, rakennuksen perustusta varten kaivettua syvännettä tai hautaa. Pohjois- ja Itä-Suomen murteissa se tarkoittaa uunin tai seinän välistä rakoa, lasihelmeä tai pihkaa. Puhutaan myös tiaisenravista, joka oli vanha meripihkan nimitys. Ruotsin kielessä, josta mainitut ilmaisut varmaankin ovat peräisin, sana grav tarkoittaa hautaa, kuoppaa tai syvää ojaa.

Siis päättelemään! -Kylän, entisen synkän korven, ympärillä on kolme ojaa. Itäpuolella pohjoisesta etelään laskee Kortesuonoja Lauhjokeen. Tämä puolestaan virtaa kylän laidalla länteen. Joen toinen puoli kuuluu vanhaan Vaippilan kylään. Läntisellä puolella sijaitsee puolestaan Haarajoki laskien veden Lauhjokeen. Kun asiaa tarkastelee kartasta, niin havaitsee, että ennen näiden ojien välinen alue on olut koskematota korpea ja suota. Ympärillä on ollut vanhaa asutusta. Rohkenen arvailla, että juuri tämä vanha asutus onkin nimittänyt aluetta rajoittavia ojia raveiksi ja niiden takana ollutta aluetta tietenkin korveksi, siis yhdistettynä ja muotoutuneena aikojen saatossa Ravioskorveksi. Ruotsin kielihän vaikutti suomen kieleen satoja vuosia.

Muoto Ravioiskorpi esiintyi joskus myöhemmin, vaan se ei ole oikea eikä alkuperäinen nimi.